Merja Jalo: Kamppailu hevosesta
Nea- sarjan aloitusosa
Karisto
Ilmestynyt ensimmäisen kerran Gummeruksen kustantamana 1989
3.painos
149 sivua
Jotakin kirjasta/ kirjan juonesta
Kamppailu hevosesta on hauska, ja koskettava Nea- sarjan aloitusosa, jossa Nea pääsee ensimmäiselle ratsastuskurssilleen. Nean unelmissa siintävät voitetut estekisat, ihana ratsastuksenopettaja ja tallikaverit. Totuus ei vain ole ihan sitä, mitä Nea kuvitteli; Neaa vanhemmat tallitytöt halveksivat tätä, ja keksivät kaikenlaisia haukkumanimiä, kuten läskilinssi ja räjähtänyt rillipää. Haukkumasanat satuttavat Neaa, eikä tyttö uskalla puhua tästä asiasta heti vanhemmilleenkaan, joten... Mitä asialle voisi tehdä?
Ratsastuskaan ei ole niin helppoa, kuin Nea olisi kuvitellut: sääntöjä on monia, eikä se hevosen selässä pysyminenkään niin helppoa ole. Tätä ahdinkoa helpottaa Nean ainoa tallikaveri, Mari, joka yrittää auttaa Neaa parhaansa mukaan.
Tallityttöjen houkuteltua Nean noloon tilanteeseen, niin noloon, että Nea ei uskalla enää näyttää naamaansa tallilla, hän lopettaa ratsastuksen.
Mutta kun tallin hankalin hevonen meinataan laittaa teuraaksi, kutsutaan Nea apuun, mutta suostuuko Nea?
Pätkä kirjasta
" Ne pukivat minut villahousuihin ja kamalan pieniin rintaliiveihin. Sitten Minna laittoi minun silmilleni siteen ja jonkun pahvista kyhätyn kyltin minun kaulaani... Se oli hirveää. Minun piti astua toimistoon ja sanoa kolme sanaa, joiden avulla minut hyväksyttäisiin kerholaiseksi.
- Kolme sanaa, äiti kysyi. - Mitkä ne olivat?
- Minä rakastan sinua...
Nea sanoi vapisevalla äänellä.
- Mitä sitten? Kerro kaikki, Nea- kulta?
- Tein ihan niin kuin käskettiin... Huoneessa ei pitänyt olla kuin tyttöjä. Mutta ne pettivät minut. Lukitsivat huoneeseen, jossa ei ollut muita kuin... kuin... Joni...!
Nea niiskutti kahta kovemmin ja äiti painoi hänet kauhuissaan rintaansa vasten. Miten järjetöntä! Kuinka sellaista ylipäätään saattoi tapahtua?
- Ne eivät päästäneet minua ulos sieltä, äiti. Ne pitivät ovesta kiinni ja pahvikyltissä luki: Olen aasi! Nyt minä en voi mennä sinne tallille enää koskaan."
Oma arvostelu
Nea- sarja on yksi lempisarjoistani, ja jotkut sarjan kirjoista olen lukenut moneen kertaan. Sarjan ensimmäiseksi kirjaksi tämä oli hyvä, mutta seuraavat osat ovat parempia- ymmärtäähän sen. Merja Jalon kirjoja olen lukenut todella paljon, joten tyyli oli minulle tuttu. Välillä sekoitin kirjan henkilöt Nummelan ponitalli- sarjaan. Kirja oli kuitenkin todella hyvä, ei siinä mitään. Kirjan nimi Kamppailu hevosesta ei ehkä kuvasta kirjaa, ja sen juonta kovinkaan hyvin, mutta kirjailija varmaankin osaisi selittää nimen tarkoituksen paremmin. Kirjan nimen tarkoitus tuli esille vasta kahdessa viimeisessä luvussa. Myöskään kirjan kansi ei kuvasta yhtään kirjaa. Itse teksti oli kuitenkin hyvää ja sujuvaa, mistä tulee mojovat plussat kirjailijalle!
-Matzu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti